Kuulumisia
1.3.2010
Pitkästä aikaa päivittelen hieman sivuja. Taloon on syntynyt neljä poikuetta ja tänään on Reetakin saatu astutettua. Iki-ihanat tyttögerbiilit Virna ja Tilkki kävivät tänään astutuslainassa ja sattuivat sopivasti molemmat tytöt kiimailemaan juuri tänään. Astutukset sujuivat moitteettomasti ja tytöt matkasivat jo kotiinkin takaisin. Toivottavasti astutus onnistui vaikka otan toki tytöt mielelläni kylään uudelleenkin.
30.01.2010
Brooken ja Gretan astutus onnistunut. Molemmat naaraat jäivät tiineeksi. Toivottavasti odotusaika menee hyvin ja, että poikaset syntyvät terveinä ja elinvoimaisina sitten kun niiden on aika syntyä.
24.01.2010
Jälleen on näköjään aika vierähtänyt. Nyt on pitkästä aikaa juoksut olleet naarailla selkeitä ja astutuksiakin on tapahtunut useampia. Selina ei näytä vain tiinehtyvän useista astutuksista huolimatta joten en enää yritä kovin montaa kertaa hänen kanssaan. Myös Greta ja Brooke on astutettu ja tytöt ovat ilmeisesti tiinehtyneet sillä kiimat ovat jääneet pois kokonaan. Toivottavasti hiljaiselon jälkeen ilmestyisi meille jälleen poikasiakin.
______________________________________________________________________________________________
09.01.2010
Kylläpäs tässä on riittänyt kaikenlaista ohjelmaa. Meille tuli ilmeisesti jonkun irtoruuan mukana sitten lintupunkki jota ei ajoissa havaittu ja se yltyi melkoisen pahaksi. No nyt alkaa näyttää paremmalta sen osalta ja gerbiilit ovat taas virkeitä ja touhukkaita ja entisenlaisia reippaita ötöjä. Pelkäsin jo pahinta, että punkit vie voiton, mutta tehokkaalla desinfioimisella ja myrkytyksellä näyttää punkkikanta ainakin vähentyneen jos ei hävinneen. En ole nähnyt ainakaan yhtään elävää punkkia enää missään. Huhhuh. Melkoista menoa kyllä on riittänyt. Iso kiitos myös Iralle joka kävi lomareissumme aikana hoitamassa gerbiilejämme aktiivisesti. 
08.12.2009
Ohoh. Onpas jo aikaa kun olen tänne viimeksi mitään kirjoitellut. Kyllä poikasia on jo kuulunutkin jo 27 päivä marraskuuta. En näköjään ole kuulumisiin sitä vain lisännyt. Poikasia syntyi alunperin viisi, mutta yksi kuole päivän ikäisenä ja toinen vain katosi yllättäen terrasta. Jäljellä on kolme reipasta nappulaa joista kaksi on agouteja (tyttö ja poika) ja yksi grey agouti (tyttö).
26.11.2009
Ei vaan poikasia kuulu. Kylläpäs on kummallista. Ei se emo kyllä niitä poikasia voi itselläkään ikuisesti pitää. Kyllä ne joskus ulos pyrkii. Nyt on 26 päivää täynnä astutuksesta joten pari päivää on vielä armonaikaa jolloin päiviä on 28 täynnä.
24.11.2009
500:n kävijän raja on rikkoutunut. Vau! Olen kohta jo kuuluisa. 
Irmelillä on nyt täynnä 24 päivää tiineyttä. Nyt vain odotellaan, että joko ne pian lapsoset syntyvät vai antavatko vielä pari päivää odotuttaa itseään. Emo on jo kyllä mahdottoman säälittävän oloinen kun ei tosiaan raasu enää paljoa pääse liikkeellekään vatsansa kanssa. Minulla ei aikaisemmin olekaan ollut näin pulleaa tyttögerbiiliä kuin nyt on. 
Kohta sekin tuosta laihtuu kun vauvat tulevat maailmaan. Kalkkikiven laitoin eilen terraan sekä vitamiinia hieman juomapulloon ja valkuaispitoista ruokaa, jotta emo ei poikasiin kajoaisi syömismielessä. Toivotaan, että näistä on apua, mutta lopulta se on luonto joka kaikesta päättää vaikka mitä itse koittaisi tehdä.
23.11.2009
Hillevin päivät vähenevät ja laskettu aika häämöttää. Tyttö on kuin tankkilaiva joten uskoisin, että vauvoja tulee melkoinen lasti. En voi millään uskoa, että olisi vain yksi tai kaksi poikasta kun naaraan koko on kaksinkertaistunut. Huhhuh. Raasu on jo melkein kykenemätön liikkumaankin.
15.11.2009
Vauvamasu on alkanut hiljalleen Irmelillä näkymään. Toivottavasti odotus sujuu ongelmitta loppuun saakka. Eilen vasta ylitettiin puolenvälin rajapyykki. Mutta Irmelin masu on jo mukavasti pyöristynyt kun sitä katsoo kädellä. Terrassaan se näyttää vielä ihan tavalliselta Irmeliltä ilman tietoakaan vauvoista.
05.11.2009
Irmelin nokkatauti näyttää viimein alkavan hiipua pois päin. Vakavaksi se ei onneksi koskaan päässytkään, mutta pitkään sitä kesti. Sillä oli jo koko nenä silmiin saakka ihan karvaton, mutta haavoja ei näkynyt niin en vienyt lääkäriin. Kotihoidolla sitten hoitanut ja bepanthenia laittanut nenään tasaisin välein. Viimeviikolla vaihdoin vielä purun sijaan mörtin ja eilen huomasin viimein, että nenään on alkanut kasvamaan sänki. Ihanaa!
01.11.2009
Voi rietas. Lisää gerbiilejä tiedossa. Rambo pääsi elämänsä ensimmäisen kerran astumishommiin. Hyvin poika osasi asiansa vaikka ensimmäistä kertaa vasta pääsi näihin hommiin. Poika on niin kauniin värinen, että pakko koittaa hankkia jälkipolvia. Se on myös todella ihanan luontoinen samoin kuin tuo naaraskin joka on nyt emokokelas sitten. Irmelin poikueesta on tullut yleensä aina kauniin värisiä ja hyvän luontoisia poikasia joten toivottavasti näistä kahdesta risteytyy mitä ihanimpia naperoita.
29.10.2009
Uusia gerbiilejä on tullut liuta ja vanhempien eläinten poistuttua ajasta ikuisuuteen alkaa hiljalleen sukupolvi vaihtua. Uudet tulokkaat ovat alkaneet kotiutumaan ja laumojakin on saatu muodosteltua hiljalleen. Kummallisinta minusta on se, että yhtäkkiä ikänsä sulassa sovussa asuneet omat eläimeni päättivät alkaa eilen verisen tappelun. Niinpä välissä on nyt verkko ja saavat rehennellä toisilleen vain sen läpi jos kiinnostaa. Tosin väliverkko vei selkeästi mielenkiinnon uhitella toisilleen ja nyt melkeinpä voisivat olla taas sovussa, mutta katselenpa vielä tilannetta kuitenkin verkon kanssa.
Astutuksistakaan ei taas ole tullut yhtään mitään kun näyttää siltä, että kiimailurytmit on jotenkin hakusessa. Eilen kyttäsin illalla kaksi tuntia naaraitani, mutta ei kukaan vaikuttanut erityisen kiinnostuneilta tutustumaan poikaystäviin. Niinpä astuttelut siirtyvät taas myöhempään ajankohtaan. On se vaan niin kummallista touhua.
26.10.2009
Nuku rauhassa Mercedes. :’( Nyt on iso ikävä. Tänään nukkui pois meidän vanha honey fox mummomme. Paremmille purumaille hän lensi. Siellä ei ainakaan ole niitä kipuja eikä vaivoja. Saa taas nuorena vain juoksennella, hypellä, kaivella ja jyrsiä. Ei ole kasvaimia kulkuasi hidastamassa. Vaikka tiedän, että siellä jossain sinun on parempi niin silti on paha olla ja ikävä.
23.10.2009
Tänään laitellut ensimmäistä kertaa poikasrekisteriä. Huomenna elämän ensimmäinen näyttely sitten ja nyt hieman jänskättää. Onneksi Iitu tulee mun henkiseksi tueksi sinne ja tuohan hän samalla omiakin gerbiilejä sinne silppurikisaan. Meillä mahtaa olla siellä hauskaa.
18.10.2009
Tänään pääsi meidän Laku sitten ikuiseen lepoon. kasvain vaati siltä jo liikaa ja tulin siihen tulokseen, että raasu olisi parempi päästää paremmille purumaille. Tämän myötä Laku nukkui ikiuneen noin 20.00. 
Oloni on jokseenkin haikea vaikkei ehditty Lakun kanssa kauaa tunteakaan, mutta oloani auttaa se, että tiedän, ettei Lakulla ole enää kipuja ja sen on nyt hyvä olla.
16.10.2009
Matolääke ostettu. Pääsen sitten loishäätämään eläimiä kaiken varalta. Lauantaina 24.10. on näyttely minne näyttelykalut pitäisi saada priimakunnossa. Saapas nähdä onnistunko siinäkään kun kaikki tuntuu aina menevän päin prinkkalaa. Tänään on ainakin hiekkakylvetetty gerbuja oikein kunnolla ja purut on vaihdettu puhtaisiin terrassa niin, ettei turkin pitäisi keretä likaantua ihan mahdottomasti. Myöskin ruoka on vaihdettu vähemmän rasvaiseen ihan vain varmuuksien vuoksi.
12.10.2009
Tuoreempien poikasten sukupuolet on selvillä. Kaikki neljä ovat tyttöjä ja hyvin näyttävät lapsoset yhäkin voivan. Emo hoitaa lapsiaan antaumuksella ja on yhäkin hieman tarkka lapsistaan käsittelyn jälkeen. Onneksi kuitenkaan ei mitään kummempaa tee poikasille kuin pyörittelee ja haistelee vauvojaan vieraan hajun takia. Olen kyllä pyöritellyt yleensä kädet puruissa ennen käsittelyä, mutta ilmeisesti ihmisen hajut ei kaikki kuitenkaan siihen purun hajuun peity.
No kuitenkin. Neljä reipasta pikkuneitiä siellä pesässä piipertää ja kovaa vauhtia ne jo yrittää karata heti pesästä jos avaan kannen laittaakseni emolle ruokaa.
11.10.2009
Tänään kurkstelin jälleen Pattyn pesään ja käsittelin hieman poikasia. Ovat kasvattaneet turkin ja värit erottuvat jo mainiosti. Poikasista yksi on siamese, toinen burmese ja kaksi cappuccino väristä gerbiiliä. Sukupuolet eivät vielä ole selvillä kaikilta. Siamese näyttäisi olevan naaras ja toinen ainakin cappuccinnoista olisi naaras. Poikaset liikkuvat jo terrassa jonkun verran vaikka eivät vielä ole avanneet silmiään.
05.10.2009
Kävin kurkistelemassa Pattyn pesään ja kaikki neljä poikasta vaikuttivat reippailta ja pulskilta. Kuitenkin pienokaiset vaikuttavat hirmuisen pieniltä. Toivottavasti ne kuitenkin kasvavat tuosta vielä kunnolla massaa tai pitää alkaa oikein roimalle lihotuskuurille kunhan alkavat syödä kiinteitä. Nopealla silmäyksellä pesässä olisi kolme siamesea ja yksi burmese. Kunhan alkavat karvaa kasvattaa niin asia selvinnee paremmin ja päivittelen tiedot tietysti tänne.
02.10.2009
Tänään ne sitten syntyivät. nimittäin Pattyn ja Brucen poikaset. Neljä nakkia ilmestyi pesän perukoille ja väreissä on odotettavissa siamesea ja burmesea. Toki kun en tiedä vanhempien taustoja niin mahdollisia toki ovat yllätysväritkin. Kuitenkin odotan positiivisin mielin juuri burmesea ja siamesea tältä pariskunnalta. <3 Näitä poikasia on jo odoteltukin.
30.09.2009
Tulipas hieman päivitettyä sivuja pitkästä aikaa. Lisäilin muutamia kuviakin osioihin. Poikaset alkavat nyt olla siinä ihanassa kirppuiässä. Hyppelehtivät miten sattuun ympäriinsä ja käsittelykin on siksi hankalaa, mutta kyllä sekin onnistuu kun pitää parisängyn päällä kädessä tai terran pohjalla. Syövät näköjään jo itse ruokaakin ja silmät suurimmalla osalla auki. Ovat vauhdikkaan näköisiä karvapalloja juuri nyt.
29.09.2009
Tuli sitten tänään lasten bepanthen voiteelle erikoisempaa käyttöä. Nimittäin Irmelin nenän rasvasin sillä. Kuulemma auttaa nokkatautiin ja arvelin, että Irmelillä olisi kun se raapii koko ajan nenäänsä ja se alkaa olemaan jo kalju koko nenänpäälinen sen takia. Onneksi ei näy haavoja, mutta tosi kuiva iho siinä nenänpäässä jo oli. Toivottavasti auttaa kun rasvailen vähän väliä, ettei sitten pääse haavautumaan. Ei olisi kovinkaan mukavaa.
Olin tässä haaveillut Irmelillekin sulhasta kun huomasin tuon nokkiksen. Täytyy nyt odotella sitten, että vähän heltiää tuo rapsuttelu niin josko sitten niitä miehiäkin katseltaisiin taas paremmin. Toivottavasti saataisiin Irmelille ainakin vielä yksi poikue. Naaras on niin ihanan luonteinen ja hyvä hoitamaan lapsiaan, että en hennoisi jättää ilman poikasiakaan.
23.09.2009
Kurkisteltuani Pattyn tilannetta olin näkevinäni selvän vauvamasun jo. Laskettu aikahan on kyllä vasta 5.10. että voin ehkä kuvitellakin, mutta mielestäni se on pyöristynyt ja siitä on tullut tasaisen paksu tyttö. Toivottavasti tulisi vauvoja. En malta odottaa! Argh!
22.09.2009
Feya ja Naksu saivat tänään uuden kodin jossa tulevat varmasti saamaan rakkautta ja huomiota elämänsä viimeisiin päiviin saakka. Hieman haikeaahan se oli heistä luopua, mutta uusi koti tarjoaa varmaan parempaa kuin mitä meillä olisi ollut mahdollista tarjota. Ikävä heitä kuitenkin tulee.
Tänään on myös tehty muutoksia terraarioissa kun yksi terra vapautui Feyan ja Naksun muutettua uuteen kotiin. Nyt alkaa olemaan nuo muoviset häkit kohta kaikki poissa käytöstä ja toivottavasti niistä pian pääsisikin. Kuitenkin siivoushäkiksi, tutustumishäkiksi, paritteluhäkiksi ja muuten tilapäishäkiksi saa nuita muovisia kuitenkin jäädä. Täytyy vain keksiä niille hyvä säilytyspaikka jonnekin. Jes.
Poikaset emonsa keralla muuttivat myös alakertaan takaisin missä emo odotusaikana asustelikin. Kämppiksen ja emon välillä on nyt kuitenkin väliverkko sitten, ettei kämppis pääse mitään vauveleille tekemään ja, ettei tule aikuisten naaraiden välille mitään riitoja joita en todellakaan tahdo. Poikaset ovat jo kovia vipeltämään ja käsittely alkaa käydä hieman hankalaksi kun pikkuiset eivät malta olla paikoillaan.
21.09.2009
Tänään on näköjään rikkoutunut sadan kävijän rajakin. Pitäisiköhän tätä nyt jotenkin juhlia? Poikaset ovat kasvaneet tohinalla. Jonkun verran jo kiertelevät itse terraariossaan ja emo juoksee perässä hermostuksissaan koittaen koota pienokaisiaan takaisin pesään.
Meidän Ulla näyttäisi myös tiineyden merkkejä. Ainakin kiimat ovat jääneet välistä kononaan ja naaraan olemus on hieman muuttunut hieman rauhallisemmaksi. Vatsan pinta tuntui kovalta joten nyt jännityksellä seurailemaan mitä tapahtuu ja tulee.
17.09.2009
Eilen sitten lähti Naksu uros kotiin kaverinsa kanssa. Toivottavasti tulee vauvoja vierailun seurauksena. Hillevi puolestaan touhuaa edelleen innokkaasti vauvojensa parissa. Tänään tuli 5 päivää ikää pienokaisille ja aloitan poikasten käsittelyn. Ensimmäiseksi siivosin terran kunnolla ja kävin läpi poikasten värit ja koitin kurkkia sukupuolia, mutta ei niistä sukupuolista vielä selvää meikäläinen ottanut. Näyttää kuitenkin siltä, että kaksi blackia on poikueessa ja toivon mukaan nuo jotka siameseksi määrittelin pysyvät myös siamesena.
Yksi näyttäisi olevan nutmeg, mutta onko sitten vain nutmeg vaiko silvernutmeg niin siitä en vielä ota mitään selkoa. Samalta parilta aikaisemmin on tullut vain blackia ja silver nutmegia. Siameset olisivat enemmän kuin tervetulleita kun erityisesti uroskanta on vain yhden uroksen varassa. Nimittäin poikasten ison varassa. Siameset ja vieläpä erityisesti siamese pojat ovat hyvinkin tervetulleita. Niinpä siameset ainakin jäävät kotiin.
Potilaamme näyttää virkistyneen eilisestä. Eilen olin jo varma, että se kuolee, mutta nyt näyttää siltä, että elämä alkaa voittamaan. Kaveri jo kuopsuttelee tuolla toipilashäkissään innokkaasti heiniään ja purujaan ja mutustelee palasiksi sinne antamaani pehmeää nenäliinaa. Ruokakin maittaa edelleen mainiosti ja käytin sen hiekkakylvyssä jos se yhtään piristäisi miestä.
16.09.2009
Poikaset kasvaa tohinalla. Piippailevat jo ahkerasti ja yrittävät jo kovasti möngerrelläkin vaikka ikää ei ole vasta kuin neljä vuorokautta. Liikuttelevat ahkerasti suitaan kun emo tulee lähelle ja heti vöngitään masun alle kun emo asettautuu pesään tarjolle. Poikaset ovat mukavan pulleita ja edelleen todella elinvoimaisen oloisia.
Tein tänään myös hieman ikävämmän havainnon. Totutusverkosta huolimatta oli yksi uros päässyt toisen puolelle ja tappelu siitä oli sitten ilmeisesti tullut. Nyt meidän burmese uros Bruce on aika huonossa kunnossa. Pahan näköisiä haavoja en pojasta kylläkään löytänyt, mutta karvoja on lähtenyt ja tosi huonovointisen oloinen uros on. nostin Brucen nyt toipumaan kuljetuskoppaan ja ripustin sille oman pullon häkkiin ja puhtaassa kupissa ruokaa. Ei näytä kaveri paljoa liikkuvan mihinkään nenäliinan päältä, mutta sapuska ainakin kelpasi kun nenän alle sen tarjosin. Ainakin siis ruoka maittaa mikä ainakin vaikuttaa ihan positiiviselta. Nyt vaan seurailen tilannetta ja jos huonompaan suuntaan niin sitten eläinlääkäriin.
14.09.2009
Kiimoja seuraillessa menee aika nopsaan. Tässä nyt ainakin välillä aina jotain vipinää on nähtävissä, mutta aika heikolta tilanne nyt kuitenkin näyttää. Saas nähdä. Pari astumista näin uros Naksunkin kokeilevan ja toivottavasti se riittää. Olisi mukava saada nuita honey fox vauveleita mahdollisimman pian kun niistä alkaa olemaan jo huutava pula ainakin minulla itselläni.
12.09.2009
Jippii! Ilmeisesti nyt viimeyönä oli Hillevi pyöräyttänyt viisi reippaan oloista pikkunakkia pesään. Emo hääri innokkaana poikasiaan hoitamassa tuttuun tapaansa, mutta antoi myös kurkistella pesään miltä siellä näyttää. Myös vieraisilla oleva ystäväni pääsi todistamaan tätä ihmettä.
10.09.2009
Täytyisi taas kohta laittaa Naksut vähän nuuhkimaan toisiaan josko vaikka lempi leiskuisi tänäiltana. Toivon ainakin näin. Olen edelleen ihan tuon urospuolisen Naksun lumoissa kun se on niin komea. Ihanan leveä pää sillä ja todella urosmainen ja kaikenlisäksi väri on mahdottoman kaunis. Olen ihastunut. Olisipa tuo naaraskin yhtä ihastuksissaan mutta meinaa vaan aina naputtaa jotain tutustumisverkon läpi urokselle.
Nooh. Kyllä se ajan kanssa. Saa luvan tuo meidän tyttö vain taipua minun tahtooni tässä asiassa ja hankkiutua tiineeksi.
09.09.2009
Tänään tuli sitten Naksu ja Viiva meille hieman kyläilemään jos vaikka syttyisi jotain sutinaa heidän ja meidän tyttögerbujen välille. Naksu pojalle ajattelin tyttöystäväksi tarjota meidän omaa Naksua joka kylläkin on tyttö. Tuuria sattui olemaan, että ovat keskenään kaimat vaikka ovatkin eri sukupuolta. Ensin ajattelin parittaa vain Naksuja keskenään, mutta ihanan Iran kanssa keskusteltuani päädyin tulokseen, että saattaisin ehkä Viivallekin kokeilla tyttöystävää mahdollisesti meidän Elohopeaa.
Nähtäväksi vain jää milloin naaraille tulee juoksut. Vielä ei naaraspuolinen Naksu näyttänyt kovin lämpenevän uros Naksulle, mutta kyllä sekin aika vielä koittaa. Tuo uros on kyllä niin komea. Ihastuin siihen ensinäkemällä ikihyväksi. Aijai. Raaskinkohan antaa sitä Iralle takaisin sitten kun aika koittaa.
06.09.2009
Yöllä oli syntynyt viimeinkin Selinan poikaset. Pesässä näkyi olevan kolme pientä nakkia joista valitettavasti yksi oli kuollut. Ilmeisesti se oli syntynyt kuolleena tai hyvin pian kuollut syntymän jälkeen. Kaksi muuta poikasta vaikuttavat virkuilta, mutta näyttävät mahdottoman pieniltä joten nytseurailen tarkkaan tilannetta.
Emolle annoin vitamiinia, valkuaista ja pesää varten vielä lisää pehmikemateriaalia jotta pienokaiset pysyisivät lämpiminä. Tämä poikue tulee olemaan Selinan viimeinen poikue jonka jälkeen Selina pääsee viettämään leppoisia lemmikkipäiviä elämässään.
04.09.2009
Mikäpä sen ärsyttävämpää kuin poikasten odottelu. Vielä ei tunnu poikasia kuuluvan joten emo taitaa kiusallaankin rutistaa jalkoja vastakkain, ettei pienokaiset karkaa mihinkään sieltä masun autuudesta. Itse kyllä soisin niiden syntyvän jo pian sillä en millään malta odottaa. No mutta sen määrää kuitenkin luonto milloin poikaset ovat valmiita syntymään, joten ei auta muu kuin odotella.
Tänään tuliti täyteen toisellakin naaraalla kantoaikaa 24 vuorokautta. Saapa nähdä tuleeko sieltä mitä ja milloin. Luultavasti sieltä tulee lähinnä agoutia ja mahdollisesti grey agoutia.
03.09.2009
Nyt tässä jännityksellä odotellaan syksyn ensimmäisiä poikasia. Eilen tuli täyteen 24 päivää astumisesta joten pian pitäisi alkaa tapahtumaan. Emokin on paisunut kuin pullataikina ja pesän se on jo rakentanut paperista, heinistä ja puruista terraarion nurkkaan. Vielä kuitenkin se tekee pesän uudelleen ja uudelleen joten kiire sillä ei tunnu vielä mihinkään olevan.
Tänään laitoin myös Lakun ja Vänskän totutushäkkiin kun ovat nuo meidän yksinäiset poikamiehet. Jospas ne lämpenisivät ajatukselle asustaa samassa laumassa. Laku on ainakin niin lempeä luonteinen, että sen puolesta tuskin on mitään, mutta Vänskä on valitettavan tarkka yleensä kavereistaan ja tämän takia se onkin asunut pitkään itsekseen.
Myytävänä olevista gerbiileistäni onkin tullut ihan kiitettävästi kyselyitä mikä kertoo, että ihmisillä on ainakin kiinnostusta ötösiä kohtaan. Viikonloppuna ainakin myytävänä olevat pojat pääsevät uuteen kotiin ja Hani tyttönen pääsi eilen uuteen kotiin. Toivottavasti siellä menee kaikki hyvin Hanin kanssa.
25.08.2009
Lakulla näyttäisi olevan sukuelimissään kasvain. Nyt siis tajusin miksi Laku ja Hani eivät ole saaneet poikasia. Ilmeisesti se kaikki johtui Lakun kasvaimesta tai ainakin oletan sen olevan kasvain kun en muutakaan keksi mikä se voisi olla. Kuitenkaan Laku ei näytä siltä, että se kärsisi joten tarkkailen vielä tilannetta. Tosin gerbiili ei kipujaan suostu edes kovin helpolla näyttämään kun luonnossa selviytyminen on gerbiileille ankaraa eikä heikkouksia siellä voi näyttää.
Kuitenkin Laku touhuaa reippaasti eikä näytä paise haittaavan liikkumista eikä muutenkaan tuota palleron menoa niin en ehkä vielä ole kuitenkaan kaveria lopetukselle kiikuttamassa. Salaa silti toivon, ettei tuo olisi kasvain ja että yhtenä päivänä se paise olisikin poissa. Toiveeni ei taida kuitenkaan toteutua, mutta eipäs kukaan taida toivomista kieltääkään.